Wednesday, December 31, 2014

Thank you Year 2014 <3

You might say that this year has been an exciting one: so many things happened, it feels much longer than just 365 days. Saying goodbye to Wroclaw, saying hello to Kampala. Getting driving license, quitting my job, starting new studies, travelling. Meeting old friends and getting new ones. Adopting our little furry baby ;) Celebrating the best day of my life on 14th of June <3 and the list goes on... :)

You might say that the year 2014 treated me very well, like the years before have also done. I hope the new year 2015 will be as exciting and as lucky as this one, for me, and for you. Happy New Year! :*

Monday, December 29, 2014

Our African Christmas


We decided to spent Christmas here in Uganda this year and save the flight money for later. Even thought it was a bit difficult to get on Christmas mood here under the sun, we manage to create quite nice atmosphere. Maybe the weather was helping; it certainly wasn't the best possible, so glühwein and candles made a bit more sense. :P



Christmas would be nothing without food, right? And food we had.... Even I originally thought I wouldn't try to prepare any traditional Finnish Christmas food, I still ended up giving a second chance to self-made carrot and potato casseroles and mushroom salad. And I was pleased to notice that they came up quite nicely. As I could not find (nor would I know how to prepare) traditional Finnish joulukinkku, we had to settle with spare ribs. Not a bad choice at all. :) We also decided to get crazy and buy the completely overpriced frozen smoked salmon, that I've been craving for some time, and boy was it worth. :P No Christmas without salmon. (Maybe we were lucky, but we did not get sick, even buying frozen stuff is against all the travel guide safety tips...) On top of these we had tonnes of chocolate from Finland and Germany, and of course traditional Finnish rice porridge for breakfast (I could not find almonds so I put a peanut in the porridge, but no one found it :P)






On Christmas day we were following our stomachs to the Speke Resort at Lake Victoria. The resort organized Christmas day lunch buffet which was so overwhelmingly huge even this food lover could not taste everything. Most of it was quite alright, and for sure it was plenty, which is the food policy of Christmas anyway. More is more, right?






I hope you enjoyed your Christmas as much as we did ours. Now we are ready to welcome the New Year 2015. Excited to see what it has to offer, ;)

Wednesday, December 24, 2014

Pikku potilas.

Lauantaina oli aika viedä Kuba kastroitavaksi. Muutaman minuutin ajomatkan päässä meiltä sijaitsee USPCA - järjestö, joka pelastaa koiria ja kissoja, hoitaa ne kuntoon ja antaa sen jälkeen adoptoitavaksi. Järjestön yhteydessä toimii myös eläinlääkärin vastaanotto, jossa Kuba kastroitiin
. En ollut ihan varma onko tuo kastraatio ehdottoman tarpeellinen, ainakaan poikakoiralle, mutta nettijuttuja lueskeltuani tulin siihen tulokseen, että eiköhän se ole ihan hyvä hoitaa pois alta. Meidän asuinalueella ja myös pihapiirissä on paljon koiria, enkä halua mitään ongelmia tulevaisuudessa. Jotkut perustelivat koiran kastraatiota sillä, että ei se kuitenkaan pääse halujaan toteuttamaan jos ei ole tarkoitus pentuja tehdä, ja joutuu näin ollen kärsimään halujensa kanssa... Noh, asiasta voi varmaan olla montaa mieltä, mutta meillä päätettiin nyt näin.

Saatiin aika leikkaukseen saman tien, ja ajateltiin, että ehkä se on ihan hyvä tehdä näin joulun alla, koska ollaan paljon kotona ja voidaan pitää pikku potilasta silmällä. Rutiinitoimenpidehän tuo leikkaus on, mutta aina voi tulla jotain häikkää....

Eläinlääkärin "leikkaussali" oli tosi karunnäkönen, ruosteisia pöytiä, narunpätkiä, joilla koira sidotaan pöytään leikkauksen ajaksi, eikä mitään ylimääräistä. En nyt kyllä muista miltä eläinlääkärin vastaanotto näyttää Suomessa, mutta olettaisin että hieman siistimmältä.

Kuba sai piikin peppuun, ja muutaman minuutin vaappumisen jälkeen oli taju kankaalla. Tässä vaiheessa poistuimme odotushuoneeseen. Toimitus oli ohi noin kymmenessä minuutissa, jonka jälkeen Kuba kannettiin autoon ja kärrättiin kotiin toipumaan. Seuraavana päivänä Kuba oli jo lähestulkoon oma itsensä.

Kyselimme eläinlääkäriltä kauluria Kuballe, jotta se ei pääsisi nuolemaan leikkaushaavaa, mutta lekuri vain totesi ettei se siihen ylety (??) Tämä kommentti aiheutti kyllä ihmetystä, koska en millään usko Kuban olevan mikään akrobatian ihmelapsi ja kyllä se yltää aivan mainiosti tekemään tuhoja haavan alueelle. Eilen sitten kipaistiin hakemassa se kauluri, koska Kuba ei jättänyt haavaa rauhaan; eläinlääkäri vaikutti olevan kovin ihmeissään.... Käy kyllä sääliksi Kubaa; kauluri päässä tyyppi on ihan apaattinen. Mutta pakko kai se on olla, ettei tuu mitään ongelmia. Joka tapauksessa ajattelin, että Kuba pääsee joulun kunniaksi eroon kaulurista.



***

On Saturday Kuba was castrated or as the vet said "we cut his balls off". The operation went fine, and we got our baby home right after. On the day of the operation he was a bit woozy, but already on Sunday almost like himself. On Monday we had to get him a collar to prevent him from licking the wound and he was not thrilled about that. But it was only for couple of days; on Christmas Kuba would be released from this suffer. ;)

Monday, December 15, 2014

Pole pole.


Otettiin varaslähtö joululomaan ja pyrähdettiin Sansibarille viikoksi. Aivan mieletön paikka; turkoosinsinistä vettä ja valkosta hiekkaa silmänkantamattomiin, täydellinen lämpötila aurinkovarjon alla löhöilyyn. Mikä lienee syynä, mutta ainakin meidän Jambiani-ranta oli erittäin hiljainen, muutama hassu turisti, matkamuistokauppias ja hierojamamma talsi rantaa edestakaisin. Oltiin hotellin ainoat asiakkaat, ja yleensä ravintolassakaan ei henkilökunnan ja meidän lisäksi ollut muita. Vähän tylsää joo, mutta saipahan rentouduttua ihan urakalla. :) (ei sillä että tämä meikäläisen elämä kovin hektistä olisi muutenkaan...)



Viikko tuntui pidemmältä kuin olikaan, syynä lienee se että otettiin ihan lungisti vaan, ilman mitään uimista, auringonottoa ja syömistä kummempia aktiviteetteja. Mielestäni loma on tehnyt tehtävänsä, jos sen loppupuolella alkaa tuntua siltä, että energiaa riittää taas arjen haasteisiin. Jottei nyt aivan täysin lekotteluksi olisi mennyt, tehtiin päiväretki maustefarmille ja Stone Towniin.


Sansibar on kuuluisa mausteistaan, ja oli tosi mielenkiintosta nähdä miten erilaiset mausteet (ja hedelmät) kasvaa. Tutustuttiin muun muassa kaneliin, muskottipähkinään, neilikkaan ja pippuriin. Kierroksen kruunasi hedelmämaistelu ja se että meille haettiin tuore kookospähkinä suoraan puusta paikallisten samalla hoilottaessa jotain hakuna matata-laulua. Ei tullu yhtään turistipossufiilis, eipä. ;)


Stone Town oli myös erittäin mielenkiintoinen. Valtava kontrasti meidän rannan hiljaisuuteen tietysti. Käväistiin paikallisoppaan kanssa markkinoilla ihmettelemässä mereneläviä ja mausteita, vaellettiin kapeilla kujilla (oikein virkistävää neljän kuukauden autolla huristelun jälkeen) ja kummasteltiin kaupungin erittäin sekalaista arkkitehtuuria. Stone Townista löytyy intialaista, arabialaista, brittiläistä, portugalilaista ja itäsaksalaista tyylisuuntaa, ihan vain muutama mainitakseni.


Muutaman tunnin kaupunkikierroksen jälkeen rannan hiljaisuus oli taas enemmän kuin tervetullutta. Pari päivää vielä puljattiin uima-altaassa, ja nyt onkin energiaa, jolla jaksaa ainakin siihen oikeaan joululomaan asti. ;)



We took a head start to Christmas holidays and spent one week in Zanzibar. What a gorgeous place! Turquoise water, white sandy beaches, perfect temperature to relax in the shade... Our beach, Jambiani, was very quiet. Don't know exactly what is the reason for that, there was a lot of hotels and restaurants but no tourists. A bit sad, but at least we got the whole beach, and the hotel for us. :P


One week felt longer than it was, as there was not much to do apart from swimming, sunbathing and eating. Wonderful! Now I feel thoroughly relaxed. ;) We wanted to see a bit more of this island and decided to make a tour to spice farm and Stone Town. 


The day was very interesting, I learned a lot about spices and fruits, how they grown and how they are used in Zanzibar. The tour was finished with fruit tasting and a guy who picked us fresh coconut from the tree while singing some hakuna matata song. (I must admit that I felt very stereotypically touristy at that moment :P) Stone Town was so different to Kampala, narrow streets and once-upon-a-time-glamorous buildings. You could stroll around and just be amazed by the city that is a melting pot of Indian, Arabic, British, Portuguese and even East German architecture.


After a day in the huzzle of the "big" city, I was ready for couple of more days at the beach. And now I have enough energy till the actual Christmas, which is right around the corner!


Monday, December 1, 2014

Sokerihumalassa.

Alla olevassa kuvassa viikonlopun ruokasaldoa. Perjantaina Wolfin kollegan pikkujouluissa tarjoiltiin paikallista ruokaa, päästiin vihdoinkin maistamaan kun ei olla aiemmin saatu aikaseks.... Lauantaina köröteltiin kaupungin laitamille (teknisesti ottaen kai eri kaupunkiin) International School of Ugandan joulumarkkinoille. Tunnelmaa loi kalsea sadepäivä. Markkinoiden valikoima yllätti runsaudellaan, mutta joulua sai kyllä näistä markkinoista hakemalla hakea (no soi siellä joululaulut sentään). Kivaa oli kuitenkin, lounaaksi syötiin Pad Thaita ja mukaan lähti korvapuusteja, mozzarellaa (!!), tacoja ja salsaa. Näitäpä saatiin sitten illalliseksi, karamellipoppareiden lisäksi, nam nam. :D Sunnutaiaamiaisella jämäkorvapuustien lisäksi kurpitsamuffineita, uimisen ja grillailun jälkeen ekan adventin kunniaks pipareita ja glühweinia. :) 
Weekend's food in pictures. No wonder I feel like I've been eating the entire weekend. :P And here's not even everything. On Friday we were in a Christmas party of Wolfi's colleague, and finally got to taste some Ugandan food, mmmmm. Saturday morning was cold and rainy; what a perfect weather for a Christmas market! We found some delicious souvenirs from there: cinnamon rolls, tacos, salsa and mozzarella (!!) In addition to these the Saturday dinner included bucket-full of yummy caramel popcorn. Sunday breakfast was boosted with pumpkin muffins and those mouthwatering cinnamon rolls, and after some 1. advent swimming and BBQ, we had home-made pipari and glühwein. What a wonderful weekend. ;)

 
And last but not least, another gorgeous Kampala sunset from our backyard.

Wednesday, November 26, 2014

Syksyn satoa.

Hmph, niinhän siinä kävi, että kun yritin olla säästäväinen ja pitää netin pois päältä tekstiä kirjottaessani, se katosi kuin tuhka tuuleen... eipä auta itku markkinoilla vaan rustaillaan uusi teksti.

Blogi näyttää pahasti saaneen uuden, ruokaisamman suunnan. Pahoitteluni niille, jotka odottavat löytävänsä täältä mielenkiintoisia tarinoita seikkailuista Afrikassa. :D Mutta ei huolta, kyllä niitäkin tulee varmasti vielä joskus.

Tällä kertaa kaupasta jäi käteen kurpitsa, joita olenkin butternut-kurpitsan muodossa jo muutaman kerran tänä syksynä ostanut. Siellä Pohjolassa kurpitsahan on syksyn sesonkiruokaa, mutta täällä tuo lienee pysyvää kalustoa kun ei vuodenaikoja oikeastaan ole. Toivoin kovasti, että tämännäköinen kurpitsa olisi jotenkin helpompi käsitellä kuin butternut, mutta eheei, kyllä tämänkin eteen hikipisaroita vuodatettiin. Kurpitsa maistuu kyllä hyvältä, mutten ole edelleenkään täysin vakuuttunut sen olevan vaivan arvoista. (Joissakin suomalaisissa resepteissä käytettiin puolivalmisteiden luvatun maan mukaisesti valmista sosetta, tosin tähän reseptiin se ei kyllä sopisikaan. Soseutinkin lopun kurpitsan, nyt voin ihanan helposti leipaista vaikka muffinsseja viikonloppuaamiaiselle. ;))

 Sopan sijasta lautaselle päätyi eilen salaattia.

Kurpitsa-omena-fetasalaatti / Pumpkin Apple Feta Salad

puolikas kurpitsa /  half a pumpkin
yksi sipuli /  one onion 
yksi omena / one apple
kikherneitä (purkista tai kuivattuja keitettynä) / chick peas (canned or dried and boiled)
fetaa / feta cheese
salaattia / lettuce
hunajaa / honey
öljyä / oil
suolaa / salt
mustapippuria / black pepper

kastike / sauce:
hunajaa / honey
öljyä / oil
omenaviinietikkaa / apple vinegar
suolaa / salt
mustapippuria / black pepper

Sekoita keskenään kastikkeen ainekset, puolet öljyä ja puolet viinietikkaa, hunajaa ja mausteita maun mukaan. Laita jääkaappiin odottamaan.

Teurasta kurpitsa. Varaa tähän aikaa noin kolminkertaisesti verratuna alkuperäiseen suunnitelmaasi. Voit säästää kurpitsansiemenet, pestä ja paahtaa ne ja käyttää tähän salaattiin, tai vaikka granolaan. Leikkaa kurpitsa lohkoiksi (kuorineen tai ilman, helpompi syödä ilman kuoria). Leikkaa sipuli lohkoiksi. Sekoita uunivuoassa kurpitsa, sipuli, hunaja, öljy ja suola ja paahda 200 asteessa vajaa puoli tuntia, tai kunnes kurpitsa on pehmeää.

Lohko omena ja pese salaatinlehdet. Lado omenalohkot, salaatinlehdet ja kikherneet lautaselle / kulhoon ja sekoita joukkoon kastike. Asettele päälle hieman jäähtyneet kurpitsat ja sipulit, murustele päälle feta ja hieman mustapippuria.


Mix the sauce ingredients together, and leave the sauce in fridge. 

Peel and cut the pumpkin. This takes a loooot of time. You can save the seeds, wash and roast them on a pan, and use i.e for granola. Peel and cut the onion in big pieces. Mix pumpkin, onion, honey, oil and salt in a baking tray and pop in 200 degrees oven for about half an hour, or until pumpkin is soft.

Cut apple in pieces and wash lettuce. Mix them with chick peas and the sauce. Put the pumpkin, onion and feta on top and finish with some black pepper.

I lost the first version of this text, so now it'll be very brief. I apologize to those who expect exciting adventures in Africa, here comes another food posting. :P Maybe someday we'll see those adventures too.

Shops here are full of huge and cheap pumpkins, so I've prepared pumpkin soup couple of times already. Now is salad's turn. Too bad that pumpkin is a pain in the ass to peel and cut, otherwise it might well be one of my favorite ingredients.


Enjoy! :)

Saturday, November 22, 2014

Lempiruokia // Favorite foods

Nyt kun on ruoka-aiheeseen päästy niin siitä ei tule loppua :D koittakaa siis kestää...

Tykkään kokeilla kaikenlaista, mutta mulla on muutama turvaruoka, joita tekee aina mieli ja joita on kiva tehdä. Lasagne on yksi niistä. Kotitekoinen lasse on vaan niiiin hyvää, voisin ehkä elää vaan sillä. Eihän se toki maailman terveellisin ruoka ole, mutta jos kohtuudella syö (millonkohan viimeks?) niin ei se varmasti muuta sapuskaa pahempi ole. En viitsi ravintolassa tilata lasagnea, koska pelkään sen olevan pettymys, niin täydelliseksi on tämä oma jo ehtinyt hioutua. ;) Italiassa piti kesällä toki maistaa, mutta odotukset olivat kovat eikä ainakaan kyseinen puoti niitä kohdannut. Jos joku italialainen mummo haluais mulle lasagnea tehdä niin en siitä toki kieltäytyisi.

Muistelisin, että ensi kohtaaminen mun ja lasagnen välillä olisi ollut Saarioisten mikro-lasse, ja kyllä se joskus muinoin ihan hyvin maistuikin. Kokkailuista innostuneena teininä päätin kuitenkin yrittää tehdä tätä, joissain ihmisissä kauhunsekaisia tunteitakin herättävää ruokalajia, ihan itse. Eikä paluuta Saarioiseen enää ollut. Mun mielestä lasagne ei ole ollenkaan niin vaikeatekoinen kuin maineensa kertoo. Kestäähän se tovin (mutta niin kestää makaronilaatikkokin) ja tuleehan siitä tiskiä (niinkuin mistä tahansa oikeasta ruoanlaitosta), mutta on aivan ehdottomasti vaivan arvoista. Ja lasagnea voi tehdä kerralla vaikka kymmenen hengen satsin ja pakastaa. Onpahan ens viikon lounaat mietitty. ;)

Silloin tällöin tulee mieleen, että vois kokeilla jotain muutakin kuin sitä perinteistä, mutta päädyn kuitenkin aina täyttämään lasseni jauhelihalla ja juustokastikeella. Oon aika perinteinen näissä jutuissa; hampurilaispihvin pitää olla nautaa ja joulua ei tule ilman kinkkua. :P Vähän kevyempi mukaelma lasagnesta on kreikkalainen moussaka, jossa pasta korvataan munakoisolla ja perunalla. Tätäkin tulee aina välillä tehtyä.

Mitään kummempia salaisuuksia mulla ei lasagnen tekoon ole, muista vaan maustaa jauhelihakastike kunnolla ja antaa sen poreilla rauhassa jonkun aikaa, äläkä pihtaile juuston määrässä. ;) Netti on pullollaan peruslasse-ohjeita, en jaksa sitä nyt tähän kopioida.

Jälkkäreistä parhaita on kaikki mahdolliset kermahyytelöhässäkät: pannacottat, cremebruleet ja mitä näitä nyt on. Molempia oon (luonnollisesti) tehnyt itse, mutta jotenkin vasta eilen havahduin kuinka superhelppo jälkkäri panna cotta on. Tarvii vaan muutaman raaka-aineen,joita on helppo pitää aina kaapissa. Sit vaan heität ainekset sekasin, keittelet vähän ja odotat tovin, valmista! Ja yleensä panna cotta aiheuttaa ihastusta vieraissa. :) Eilinen jälkkäri oli siis kookospannacotta mangolla höystettynä. Voisin syödä tätä muutaman kilon...


Iso kahden hengen annos / big portion for two

125 ml kookosmaitoa / coconut milk
1,5 dl kermaa / cream
0,5 dl sokeria / sugar
(pieni pala vaniljatankoa / small piece of vanilla pod)
liivatelehtiä tai -jauhetta pakkauksen ohjeen mukaan /
gelatin according to the instruction in the package

hedelmiä tai marjoja mielen mukaan / fruits or berries of your taste

Sekoita kattilassa kookosmaito, kerma ja sokeri. Lisää joukkoon vaniljatangon siemenet ja tangon palaset. Kuumenna kiehuvaksi ja anna poreilla muutama minuutti. Ota pois levyltä. Nouki joukosta vaniljatangon palaset. Sekoita joukkoon liivate. Jäähdytä hieman ja kaada sopivan kokoisiin annoskulhoihin. Laita jääkaappiin muutamaksi tunniksi / yön yli. Lisää hyytyneen panna cottan päälle hedelmät tai marjat.

Mix coconut milk, cream and sugar in a pot. Add the seeds of the vanilla and the pod. Heat until it boils, boil gently for few minutes. Put off the heat, take away the pod pieces and add the gelatin. Let it cool down a bit and pour into servings bowls. Leave in the fridge for couple of hours. Serve with fresh fruits or berries.


Now that I started with the food topic, I cannot stop. :P

One of my favorite foods is lasagne, I prepare it maybe once a month. I know some people think it's complicated to make, but it is totally worth it! And you can make big amount at a time and freeze the rest (I recommend cutting it in serving size pieces before, makes it much easier after wards ;)).

Every now and then I play with the idea of trying something new with the filling, for example vegetables, but I always end up doing it the traditional way. I guess I am an old-fashioned girl. :P

My favorite desserts are all kinds of creamy, wobbly things like panna cotta and creme brulee. Even though I've done both of them before, I just now realized how easy dessert panna cotta is. And you can make so many variations from it. Yesterday I made coconut mango panna cotta, mmmmmmmm. (Recipe above.)