Our first safari.

Wolfi päätti vähän ennen uutta vuotta, ettei jaksakaan odotella safarille pääsyä ens kevääseen asti (jolloin mun perhe tulee siis vierailulle <3) ja varas meille kahden yön kevytsafarin Lake Mburon luonnonpuistosta. Hetki hintoja vertailtuamme päädyttiin siihen, että valmiin safaripaketin sijasta tehdään omatoimimatka, joka tässä tilanteessa tuli about puolet halvemmaksi (halpaa hupia se ei kyllä silti ole, näitä äkkilähtöjä tuskin tulee kovin montaa tehtyä).

Lake Mburo sijaitsee vajaan 250 kilometrin päässä Kampalasta, ja oltiin kuultu kavereilta, että sinne vievä tie on hyvässä kunnossa, mikä osoittautui tositarinaksi. Matka kesti noin neljä tuntia, ja välissä pysähdyttiin päiväntasaajalla näpsimässä muutama turistikuva.

The prettiest bottom I have ever seen <3

Majotuttiin tyyriin puoleiseen luksustelttaleiriin, joka oli kyllä ainakin lähestulkoon hintansa arvoinen. Palvelu Kimbla-Mantana Campissa oli kyllä aivan omaa luokkaansa, ja täyshoidolla sai masut turvoksiin. :D Yksi erittäin hyvä puoli tässä leirissä oli se, että se sijaitsee aikalailla luonnonpuiston keskellä ja sieltä on helppo ajella ympäriinsä. Ja olihan se aika khuulia nukkua ihan oikeasti luonnon ympäröimänä, ja kuulla eläinten äänet yöllä (oli muuten pirun kylymä).

Mullahan ei mitään aiempaa safarikokemusta ole, joten ei oo paljon mihin verrata, mutta tää puisto oli kyllä aika magee, vaikkei siellä niitä hurjimpia elikoita asustakaan. Siisteintä oli ajella kuoppaisilla, kiemuraisilla teillä omalla autolla ihan yksikseen ja törmätä vähän väliä seepraan, apinaan tai pumbaan eli villisikaan (ei siis tietenkään fyysisesti törmätty). Tiesitkö muuten, että pumba tarkoittaa swahiliksi tyhmää? :D Toinen tosi mahtava juttu, jonka ainoastaan tässä puistossa voi tehdä, on safari kävellen. En olis ikinä kuvitellu, että innostuisin safarista näin paljon, mutta se oli vaan jotenki niin hassu, utopistinen fiilis dallailla siellä eläimien keskellä niiden tekemillä poluilla.

Eli niinpä kävi, että tästä safaripessimististä tulikin yhtäkkiä safari-intoilija. Vielä jos jaksais muutaman kuukauden odottaa niin pääsee näkemään esim. kirahveja Murchison Fallsille!

We were apparently very lucky to see a hippo on dry land - usually they prefer water during daytime

Wolfi could not wait till next spring for a safari and decided that we will start our new year in a bit out of the ordinary way. So at 7 am on 1st of January we took off to spend two nights in a luxury tent camp in Lake Mburo. The drive took about 4 hours, and even though we heard there's nothing to see on the way, I disagree. What could be more interesting than to see the life in all the small villages, and the greenest scenery ever! We also had must-have photo-break at the Equator.

The accommodation was pricey (it seems to be the rule here) but it was worth it. Amazing service, more than enough food, very cool tent with proper toilet and a perfect location in the middle of the national park. If someone is interested of more details the camp is called Kimbla-Mantana.

I was not super enthusiastic about safari before (as I never had one), but this one definitely changed my mind. Even though you cannot see all animals in this park, it has it's own benefits. You are free to drive around with your own car whenever you like and as much as you want. We also did a walking safari with ranger, something you cannot do in a park full of dangerous predators, and it was awesome! :D it felt like someone dropped us in the middle of Lion King setting. I recommend!