Tuesday, April 14, 2015

Perhe on paras

Eilen illalla lähetettiin vieraat piitkälle kotimatkalle, ja nyt talo kaikuu tyhjyyttään (ainakin silloin kun siivooja laittaa imurin pois päältä).

Kaks viikkoa hurahti silmissä, vaikea uskoa, että vielä eilen syötiin yhdessä lounasta koko perheen voimin. Hassua miten loman jälkeen aina tuntuu siltä, kuin olisi uneksinut koko jutun. Käykö kellään muulla ikinä näin?

Meillä oli aika paljon ohjelmaa, mun mielestä itse asiassa jokseenkin sopivasti, toivottavasti vieraat ovat samaa mieltä. Itselläni ei ainakaan käynyt aika pitkäksi. Kierrettiin kaikki meidän lempiravintolat ja koluttiin turistipuodit; käytiin luksussafarilla; Niilin lähteillä; lounaalla ehkä maailman siisteimmässä lodgessa, jonne täytyy, jännittävästä soutuveneretkestä huolimatta, päästä vielä yöksi majottumaan; maailmanluokan tanssishow'ssa ja viettämässä äiskän viiskymppisiä keitaassa kaupungin keskellä. Unohtuikohan jotain? Ainiin, ja lähetettiin turistit tietysti Kampala Walking Tourille, josta oonkin jo kertonut aiemmin.

Kertoilen osasta näistä aktiviteeteista myöhemmin hieman tarkemmin, jos vaikka saisin muutaman kuvankin tekstin yhteyteen.

Yksi juttu tuli ainakin taas todistettua; tässä kaupungissa riittää yllättävän monta ravintolaa, joista saa herrrkullista sapuskaa, vaikkei perinteinen ugandalainen ruoka ehkä loistakkaan mauillaan.

Ja olipa ihanaa näyttää mun perheelle missä me asutaan, höpöttää omalla äidinkielellä, vaihtaa kuulumisia ja ihan vaan olla möllötellä yhdessä. <3 Nyt riittää taas hetkeksi energiaa expat-elämän haasteisiin.

***

The visitors came and then they went. Two weeks went so quickly. Why always after a holiday you are left with a feeling that it was only a dream, no matter how long the holiday was?

These two weeks were full of activities, at least for me, now that I'm used to my "pole, pole" lifestyle. We ate in almost all of our favorite restaurants, saw for sure enough tourist shops and markets, spent Easter in a luxurious safari, visited the famous source of the Nile, had lunch in maybe the most amazing lodge in the world (I have to get back there for over night stay, no matter how expensive it is :P), saw very cool local dance show and spent my mom's 50th birthday in pampering Emin Pasha. And of course we sent the guests to Kampala Walking Tour.

It was so awesome to be able to show my family where we live, to talk in my own language and to just hang around with them like we used to do almost every Sunday. <3 Now I have some more energy for the challenges of the expat life.


No comments:

Post a Comment